Histo­riaa

Kirjaston synty

Heinä­veden ensim­mäinen kirkko­herra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjas­to­asian esille Heinä­veden pitäjä­ko­kouk­sessa 11.3.1860, jolloin pitäjään perus­tet­tiin lainakirjasto.Kirjasto säily­tet­tiin sakas­tissa, jossa kirkko­herra tai lukkari kirkon­me­nojen jälkeen lainasi kirjoja haluk­kaille. Lainoista ei peritty maksua.

Kirjoja hankit­tiin kinke­reillä ja ehtool­li­silla käyviltä kerätyillä rahoilla; heiltä kerät­tiin tarkoi­tusta varten 10 kopeekkaa. Kirjojen nimet ja lainaajat kortis­toi­tiin ja kirkko­herra ja lukkari määräsi ajan, minkä verran kirjoja voitiin pitää lainassa. Jos kirjat tärvät­tiin, niistä perit­tiin hinta. (Mikkelin lääni­nar­kisto).

Alku oli luonnol­li­sesti vaati­maton. Kirjaston kokoelmat karttuivat hitaasti ja lainaus­toi­minta oli hiljaista: v. 1908 kirjat­tiin 117 lainausta. Kirjas­toja syntyi vuosi­sadan vaihteessa myös pitäjään perus­tet­tuihin kansa­kou­luihin, joista kirjoja lainat­tiin sekä oppilaille että lukemis­ha­lui­sille kyläläi­sille.

Kirjasto toimi myöhemmin Heinä­veden kunnan laina­kir­jaston nimellä Hasumäen kansa­kou­lulla.

Nuori­so­seura ja työväe­nyh­distys harjoit­tivat myös kirjas­to­toi­mintaa. Näistä edistys­seu­rojen kirjas­toista kirjoittaa touko­kuussa 1917 asetettu kirjas­to­toi­mi­kunta : ”Yksi vika näillä kirjas­toilla on erittäin huomat­tava, ne ovat yksipuo­lisia, kuvas­taen vain perus­ta­jainsa maail­ma­kat­so­musta ja harras­tusta.”

Useimmat kirjaston kirjoista olivat huono­kun­toisia ja kirjas­toon sopimat­tomia. Ensim­mäinen Heinä­veden kunnan laina­kir­jaston säilynyt pöytä­kirja kirjaston tarkas­tuk­sesta 15.10.1907 kertoo, että kirjaston kokoelmia ei ole tarpeel­li­sesti lisätty ja se on sisäl­löl­tään vanhen­tunut: ”Uusimpaa kirjal­li­suutta ei kirjas­toista löydy nimek­si­kään”. Pöytä­kirjan allekir­joit­tivat kirjas­ton­hoi­taja Lonny Kinnunen ja puheen­joh­taja Hanna Eronen. Kokouk­sessa päätet­tiin pienen lainaus­maksun kanta­mi­sesta, ehdotus oli 5 penniä kustakin lainauk­sesta.

Varoja kirjas­tolle saatiin myös viina­ve­ro­ra­hoina, lahjoi­tuk­sina eri seuroilta ja testa­ment­teina. Kauppias Fredrik Pölläsen testa­mentti oli huomat­tava, hän lahjoitti varat kirjojen ostoon kolmena vuotena peräk­käin yhteensä 1500 markan edestä.

Kirjas­to­lai­toksen perus­ta­minen

Touko­kuussa 1917 asetti Heinä­veden kunta­ko­kous toimi­kunnan tekemään ehdotusta kirjas­to­lai­toksen järjes­tä­mi­sestä kuntaan. Toimi­kun­taan kuuluivat Adolfina Savolainen, Lonny Kinnunen, J.K. Selin, Emil Luosta­rinen ja A. Liukko.

Toimi­kunnan esityk­sestä Heinä­veden kunta­ko­kous on 29. joulu­kuuta 1917 tekemäl­lään päätök­sellä perus­tanut kirjas­to­lai­toksen, johon kuuluu yksi kanta­kir­jasto ja piiri­kir­jas­toja. Kanta­kir­jaston johto­kun­taan valit­tiin opettaja Adolfina Savolainen, neiti Elsa Kinnunen, opettaja Aaro Liukko, kaupan­hoi­taja Otto Piekiäinen, vuokraaja Emil Luosta­rinen ja suutari Toivo Pakarinen, puheen­joh­ta­jana toimi Aaro Liukko.

Perus­tet­tavan uuden kanta­kir­jaston pohjaksi saatiin Hasumäen kansa­koulun johto­kunnan ja Hasumäen nuori­so­seuran lahjoit­tamat kirjastot. Ensim­mäi­seksi kirjas­ton­hoi­ta­jaksi valit­tiin 16. kesäkuuta 1918 pidetyssä kirjaston johto­kunnan kokouk­sessa neiti Elsa Kinnunen.

Vihtarin kylälle oli perus­tettu kirjasto marras­kuun 2. päivänä 1907. Ensim­mäiset piiri­kir­jastot perus­tet­tiin Vihta­riin v.1922, Lammulle v. 1923 ja Rummuk­ka­laan v. 1923. Myös Kypärä­jär­velle on kirjaston pöytä­kir­jojen mukaan perus­tettu piiri­kir­jasto jo v. 1921, mutta tästä kirjas­tosta ei löydy toimin­ta­ker­to­mus­tie­toja.

Kirjaston toiminta Satulin­nassa

Kirjasto toimi “Satulin­nassa” vuodesta 1917 vuoteen 1966.

Aluksi kirjas­tolla oli käytössä yksi huone, myöhemmin kaksi kirjas­to­huo­netta. Kirjastoa pidet­tiin avoinna kolmena päivänä viikossa. Alussa lainauk­sista perit­tiin maksua kirjan sivumäärän mukaan; 200 ‑sivui­sesta 10 penniä, alle 500-sivui­sesta 20 penniä ja siitä yli menevistä 30 penniä. Piiri­kir­jastot, joita oli toiminnan ollessa laajim­mil­laan 17 , toimivat taval­li­sesti kansa­kou­lujen luokka­huo­neissa ja yleensä tilapäi­sesti myös yksityisten kyläläisten kotona. Piiri­kir­jas­toja perus­tet­tiin vielä 1950- ja 1960-luvuilla. Kanta­kir­jasto ja piiri­kir­jastot säilyivät entisel­lään aina vuoteen 1962, jolloin uusi kirjas­to­laki muutti piiri­kir­jastot sivukir­jas­toiksi ja kanta­kir­jaston pääkir­jas­toksi.

“Kinnuset” kirjas­ton­hoi­ta­jina

Pieta­rista oli Heinä­ve­delle muuttanut apteek­kari H. K. Kinnunen 12.1.1891. Hänen vaimonsa Augusta Leontina Kinnunen (o.s. Mokroff s. 7.10.1855, k. 6.12.1918) otti leskeksi jäätyään kirjaston hoitoonsa.

Apteek­kari kuoli v. 1902. Perhe asui Harjula –nimisessä paikassa. Heillä oli tytär nimel­tään Elsa Kinnunen, joka oli syntynyt Helsin­gissä (s.30.4.1885, k. 8.12.1953). Elsa pysyi naimat­to­mana ja toimi opetta­jat­ta­rena sekä kamree­rina Säästö­pan­kissa. Hän oli ensim­mäinen varsi­nainen kirjas­ton­hoi­taja sivutoi­mi­sesti. Kirjaston hän otti hoitoonsa Lonny Kinnusen kuoltua v. 1918.

Elsan hoidokki Ester Augus­tin­tytär Pesonen (s. 26.4.1904, k. 3.6.1978) otettiin viral­li­sesti Elsa Kinnusen ottotyt­tä­reksi 26.10.1951, jolloin hänen nimensä muuttui Kinnuseksi. Kirjas­ton­hoi­taja Elsa Kinnunen kuoli vuoden 1953 joulu­kuussa. Hänen seuraa­jak­seen valit­tiin kanta­kir­jas­ton­hoi­tajan virkaa hoita­maan neiti Ester Kinnunen 1.4.1954 lukien. Hän oli jo hoitanut virkaa Elsa Kinnusen sairauden aikana 2.12.1953 alkaen. Satulin­nassa asuivat kirjas­ton­hoi­tajat Elsa ja Ester Kinnunen. Kirjas­ton­hoito oli siten ”Kinnusten” suvun hallin­nassa aina vuoteen 1976 saakka, jolloin ”Pikkuli” jäi eläkkeelle 72 ‑vuoti­aana.

Kaikkia kirjas­toja, myös kanta­kir­jas­toja hoidet­tiin sivutoi­mi­sesti ja siksi niiden aukio­loajat olivat lyhyet ja usein myös epäsään­nöl­liset. Piiri­kir­jas­toja hoitivat useim­miten koulujen opettajat ja joskus myös muut kyläläiset. Piiri­kir­jas­tojen virat olivat usein avoimina. Vielä 1950-luvulla kanta­kir­jaston aukio­loajat olivat keski­viik­kona klo 15 – 17, lauan­taina klo 13 – 16 ja sunnun­taina 12 – 13 eli yhteensä 6 tuntia viikossa. Piiri­kir­jastot olivat avoinna varsi­nai­sesti kaksi tuntia viikossa, mutta kirjoja kyllä lainat­tiin haluk­kaille muunakin aikana. Kirjas­to­lau­ta­kunta kokoontui viimeisen kerran Satulin­nassa 11.10.1966.

Kirjasto yhteis­koulun yhtey­dessä

Pääkir­jasto sai uudet tilat Heinä­veden Yhteis­koulun lisära­ken­nuksen päähän 12.10.1966.

Uusissa tiloissa kirjasto aloitti musiik­ki­kir­jas­to­toi­minnan ja kirjas­toon saatiin erillinen lehti­lu­kusali ja käsikir­jasto, tilaa oli yhteensä 154 neliötä.

Tulevai­suuden suunni­tel­miin kirjas­to­lau­ta­kunta jätti jo v. 1965 kirjas­toau­to­hank­keen, joka toteu­tet­tiin syksyllä 1972.

Sivuky­lien kouluja lakkau­tet­tiin jo 1960-luvun lopulla ja sivukir­jas­toille ei tämän jälkeen näillä kylillä löytynyt tiloja eikä hoitajia. Sivukir­jastot toimivat muutoinkin puutteel­li­sissa tiloissa koulujen luokka­huo­neissa. Niiden hoitajat vaihtuivat usein eikä uusia päteviä ja haluk­kaita hoitajia ollut saata­vissa.

Kaikki sivukir­jastot lakkau­tet­tiin vuoden 1972 loppuun mennessä. Kirjas­toauto aloitti toimin­tansa heti vuoden 1973 alusta. Uusi auto toi kirjaston palvelut lähelle asiak­kaita, jotka ottivat auton innok­kaasti vastaan. Kirjaston lainaus­määrät lisään­tyivät välit­tö­mästi verrat­tuna sivukir­jas­tojen lainaus­mää­riin. Sivukir­jas­toista oli lainattu v. 1972 yhteensä 12 565 lainaa ja lainaajia oli 840, vastaavat luvut kirjas­toauton aloitettua toimin­tansa olivat v.  1973 27 363 lainaa ja 1162 lainaajaa. Pääkir­jas­tosta lainat­tiin v. 1973 23 195 lainaa ja lainaajia tilas­toi­tiin 1607. Auton  ensim­mäinen kuljet­taja-hoitaja oli Jorma Taskinen.

Vuoden 1976 alusta kirjas­toon saatiin päätoi­minen kunnan­kir­jas­ton­hoi­taja ja samana vuonna myös päätoi­minen kirjas­toa­pu­laisen virka. Kirjas­ton­hoi­ta­jaksi valit­tiin Aino Sutinen 1.2.1976 alkaen. Hän siirtyi kotita­louden lehto­riksi 31.7.1978. Kunnan­kir­jas­ton­hoi­tajan virka oli tämän jälkeen useita kertoja haetta­vana eikä virkaan ollut yhtään hakijaa. Vt. kirjas­ton­hoi­ta­jana toimi 1.8.1978 alkaen Mauri Venäläinen Heinä­ve­deltä. Hänet valit­tiin vakinai­sesti kunnan­kir­jas­ton­hoi­tajan virkaan 21.10.1981. Ensim­mäinen päätoi­minen kirjas­toa­pu­lainen Sinikka Kopra aloitti työnsä kirjas­tossa maalis­kuussa 1976.

Uusi kirjas­to­talo Varjen­tiini

Nykyisen kirjasto/kansalaisopiston raken­nus­työt alkoivat vuonna 1988.

Kirjasto avattiin asiak­kaille 15.11.1989 ja vihit­tiin kirjaston 130-vuotis­juhlan merkeissä 11.3.1990. Uudessa talossa ovat kaikki kirjas­to­pal­velut ensi kertaa saman katon alla, asian­mu­kai­sissa
tiloissa. Raken­nuk­sessa on tilaa 643 neliö­metriä kirjaston käytössä. Koko raken­nuksen tila on noin 1000. Raken­nuksen suunnit­te­li­jana toimi raken­nusark­ki­tehti Arja Liukkonen. Uusi kirjasto-/kansa­lais­opis­to­ra­kennus nimet­tiin Heinä­veden kirjas­to­lai­toksen perus­tajan kirkko­herra Wargen­tinin mukaan Varjen­tii­niksi.