etusivu


palaute


yhteystiedot


sivukartta
Palvelut»Sosiaali ja terveys»Ikääntyneiden palvelut»Kotihoito»Kotihoidon kriteerit 2.Elokuuta 2014 | 05.24 Näytä kaikki tiedotteet
Kotihoidon kriteerit

 

HEINÄVEDEN KUNNAN KOTIHOIDON (KOTIPALVELU JA KOTISAIRAANHOITO) TOIMINTAPERIAATTEET JA KRITEERIT

1. KOTIHOIDON TOIMINTAPERIAATTEET

1.1 Kotihoidon määritelmä

Kotihoidon toiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Kotipalvelu on määritelty sosiaalihuoltoalain §710/1982 mukaiseksi kotona annettavaksi palveluksi, jolla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoitoa on sosiaalihuoltolain 17 § 1 mom. 3 kohdan kotipalvelu ja kansanterveyslain 14 § 1 mom. 2 kohta kotisairaanhoito.

1.2 Kotihoidon toiminta-ajatus

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminta-ajatuksena on turvata apua tarvitsevien perheiden, vanhusten ja vajaakuntoisten selviytyminen omassa kodissaan, tutussa asuinympäristössä ja läheistensä keskuudessa turvallisesti. Hoidon ja palvelun tavoitteena on hyvä elämänlaatu asiakkaille, johon pyritään antamalla yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa kohtelua, ammattitaitoista hoitoa sekä luotettavaa ja turvallista apua.

1.3 Säännöllinen kotihoito

Kotihoidon palvelu on säännöllistä silloin, kun asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa ja vähintään kuukauden ajan. Säännöllisen kotihoidon edellytyksenä on että asiakas ja mahdollisesti asiakkaan omaiset ja kotihoidon henkilökunta tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa laativat palvelu- ja hoitosuunnitelman. Palvelu- ja hoitosuunnitelma sisältää riittävät ja oikea-aikaiset sekä mahdollisimman pitkälle asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut.

1.4 Tilapäinen kotihoito

Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan harvemmin kuin kerran viikossa tapahtuvaa palvelua/hoitoa. Kotihoito tekee tilapäiskäynnin esimerkiksi tapauksissa, joissa asiakkaan tarvitsemaan hoitoon   (esim. ompeleiden poisto leikkaushaavasta) pääsy edellyttää sairaankuljetuksen käyttöä, asiakkaan on vaikea päästä asunnosta saattajan auttamanakin, asiakkaalla on huonot kulkuyhteydet ja/tai odotusaika muodostuu kohtuuttoman pitkäksi tai tilanteissa joissa omainen, joka yleensä huolehtii asiakkaasta, on tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoa/hoivaa.

1.5 Säännöllinen ja tilapäinen kotisairaanhoito

Kotisairaanhoitoa on mahdollista saada silloin kun asiakas ei pysty hakeutumaan kodin ulkopuolelle sairaanhoitoon. Kotisairaanhoitoa on lääkehoidon toteuttaminen: lääkkeiden annostelu ja antaminen sekä lääkehoidon vaikutusten seuranta. Lääkkeiden annostelun tulee tapahtua koneellisena lääkkeenjakona, ellei ole perusteluta syytä käsin tapahtuvaan annosteluun. Kotisairaanhoitoa ovat myös erilaiset sairaanhoidolliset toimenpiteet (esimerkiksi haava-hoidot) ja terveydenhuollolliset seurannat (esimerkiksi verenpaineen mittaus, verensokerin seuranta). Kotisairaanhoidossa arvioidaan asiakkaan vointia ja selviytymistä kotona. Kotisairaanhoidon tehtävänä on myös asiakkaan ja hänen läheistensä tukeminen, neuvonta ja ohjaus sekä ennaltaehkäisevä työ. Kotisairaanhoitoa voidaan antaa säännöllisesti tai tilapäisesti.

1.6 Kotihoidon asiakkaaksi tulo sekä palvelutarpeen arviointi

Kotihoidon asiakkaaksi tulo voi tapahtua vuodeosaston, sairaalan tai muun laitoksen yhteydenoton perusteella. Kotona asuvat ikäihmiset tai vajaakuntoiset voivat hakeutua myös kotihoidon asiakkaaksi ottamalla yhteyttä kotihoidon johtajaan tai palveluohjaajaan. Tämän jälkeen arvioidaan asiakkaan palveluntarve. Palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään asiakkaan toimintakyky käyttämällä tarvittavia toimintakyvyn arviointimittareita (RAVATAR, MMSE ja ADL-Ikivihreät) ja tarvittavat palvelut. Mikäli asiakas tarvitsee kotona palveluja ja kotihoidolla on resursseja ottaa vastaan asiakas, hän pääsee välittömästi kotihoidon palveluiden piiriin. Palvelutarpeen arvioinnissa käydään läpi asiakkaan sen hetkiset palvelutarpeet sekä mahdollisuudet saada kotona asumisen / kotiutumisen edellyttämät palvelut joko kunnan tuottamana palveluna tai asiakkaan itsensä kustantamana esimerkiksi kotitalousvähennyksen mahdollisuudet huomioiden. Palveluiden järjestämisessä voidaan hyödyntää myös molempia mahdollisuuksia. Palvelutarpeen arviointivaiheessa käydään läpi myös asiakkaan mahdollisuudet saada Kelalta taloudellista tukea asumiseensa ja hoitoonsa.

1.7 Hoito- ja palvelusuunnitelma sekä omahoitajuus

Säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä olevalle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi asiakkaan toimintakyky,  hoidon ja palvelun tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi sekä tarvittavat hoito-ohjeet. Kotihoidon asiakkaalle, jolle on laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma nimetään omahoitaja ja varaomahoitaja. Asiakas ja omahoitaja seuraavat ja arvioivat palvelu- ja hoitosuunnitelman toteutumista. Omahoitajan tehtävänä on seurata palvelujen toteutumista sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuutta. Omahoitaja välittää myös seurantatietoa kotihoidon tiimille. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelu- ja hoitosuunnitelman tarkistuksessa kotihoito voi jatkua ennallaan tai kotihoitoa voidaan lisätä, vähentää tai se voidaan lopettaa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa mainittujen palvelujen lisäksi asiakas ja/tai omaiset voivat hankkia omakustanteisia palveluja haluamaltaan taholta.

1.8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kuntouttava työote

Kotihoidon toimintaperiaatteena on ikääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän kuuluu mm. ikääntyneen terveellisen elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy (mm. liikunta, ruokavalio, terveydentilan seuranta), ikääntyneen tukeminen sosiaalisten suhteiden ja verkostojen ylläpitämisessä, liikkumisessa, oppimisessa sekä muussa mielekkäässä toiminnassa. Ikääntyneen itsenäisen suoriutuminen  ja turvallisuuden tukeminen (mm. tapaturmien ehkäisy, kodin turvallisuus) on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hoidon toteutuksessa käytetään kuntouttavaa työotetta, jonka pohjalta tuetaan, ylläpidetään ja opastetaan asiakasta selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä.

1.9 Kotihoidon sisältö ja tukipalvelut

Kotihoidon työntekijät tukevat ja auttavat asiakasta hänen heikentyneen toimintakykynsä tai sairautensa vuoksi. Kotihoitoon kuuluu asiakkaan hoidon tarpeeseen vastaaminen, avustaminen henkilökohtaisen hygienia hoidossa ja aterioinnissa sekä avustaminen vaatehuollossa, kodin päivittäisessä siistimisessä, lääkehoidon toteuttamisessa ja tarvittavassa asioinnissa. Osa kotihoitopalveluista, mm. ateria-, turva- ja kauppapalvelut, järjestetään tukipalveluina. Kotihoidon tehtäviin kuuluu asiakkaan päivittäisen riittävän ja ravitsevan ruoan turvaaminen. Pääsääntöisesti asiakas käyttää ateriapalvelua. Milloin ateriapalvelu ei ole esim. maantieteellisten olosuhteiden vuoksi mahdollista, asiakkaalle lämmitetään valmiita eineksiä tai omaisten valmistamia ruokia. Henkilöstö huolehtii asiakkaan riittävästä nesteen saannista sekä ravitsemukseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan antamisesta.

 

Ulkoilu kotihoidon toimesta järjestetään työtilanteen mukaisesti tasapuolisuus huomioiden. Saattoapu järjestetään pääsääntöisesti omaisten tai lähipiirin turvin. Kotihoito hoitaa saaton lääkärinvastaanotolle, mikäli se on asiakkaan jatkohoidon kannalta välttämätöntä ja työtilanne sen sallii.

 

Vaate- ja vuodehuolto ym. kotona asumisen tukemiseen liittyvistä tehtävistä ja toiminnoista tehdään yksilöllinen ja asiakkaan tarpeeseen perustuva suunnitelma. Kotihoidon tehtäviin kuuluu kodin päivittäinen siisteyden ylläpito. Kodin viikko- ja perussiivoukset tulee asiakkaan hoitaa joko lähipiirin avustuksella tai ostamalla palvelu yksityisiltä palveluntuottajilta.

 

Kauppapalvelun hoitavat omaiset tai yksityiset palveluntuottajat, ellei asiakas ole kauppapalvelusopimuksen piirissä. Omaiset hoitavat asiakkaan pankki- ym. raha-asiat, vain poikkeustapauksissa kotihoito. Posti haetaan postilaatikosta. Lumenluontia tehdään siltä osin, kuin on välttämätöntä liikkumisen turvaamiseksi. Puiden kantaminen ja puilla lämmittäminen tapahtuu kotihoidon henkilöstön toimesta vain, jos se on ainoa talon ja ruoan lämmitysvaihtoehto. Asiakkaan omaiset tai muu taho huolehtivat valmiiksi pilkotuista puista.

1.10 Asiakastietojen kirjaaminen

Tiedot asiakaskäynneistä kirjataan käytössä olevaan Mediatri- tietojärjestelmään

1.11 Kotihoidon onnistumisen edellytykset

Kotihoidon onnistumisen edellytyksenä on että asiakkaan vointi sallii kotona hoitamisen ja sairaudet voidaan yleensä hoitaa kotona. Jos voinnin seurantaan tai sairauden hoitoon tarvitaan välineitä tai laitteita, jotka ovat saatavissa vain sairaala/laitosolosuhteissa, ei kotihoito ole mahdollinen. Jos asiakkaalla ei ole läheisiä, jotka voivat seurata vointia ja hänen hoitonsa vaatii jatkuvaa ja välitöntä seurantaa 24t/vrk tauotta, ei kotihoito ole mahdollista. Asiakkaiden, omaisten ja henkilökunnan tulee noudattaa yhdessä laadittua hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakkaan kodin tulee vastata hänen hoidon tarpeitaan ja tukea kotona selviytymistä. Asiakkaalla tulee olla hoidon kannalta olennaiset apuvälineet. Asiakkaan turvallisuuden ja omatoimisuuden edistämisen vuoksi apuvälinetarve tulee kartoittaa ja järjestää hoidon kannalta olennaiset apuvälineet sekä opettaa niiden käyttö. Asiakkaan tulee olla hoitomyönteinen ja asiakkaan tahdon vastaisesti ei yleensä voida kotihoitoa toteuttaa. Kielteisissä tilanteissa neuvotellaan asiakkaan, omaisten ja lääkärin kanssa.

1.12 Työsuojelulliset vaatimukset kotona hoitamiselle

Voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena olevan asiakkaan yleistila tarkistetaan ja suunnitellut hoitotoimenpiteet toteutetaan asiakkaan selvittyä. Hoitajan läsnä ollessa asiakkaan ei tule tupakoida. Apuvälineiden käytöllä taataan työntekijöiden työturvallisuus. Oletettavasti haasteellisesti käyttäytyvän asiakkaan kotiin mentäessä tulee olla kaksi työntekijää. Asiakkaan kotona olevat, hoitajien työvälineinään käyttämät/tarvitsemat vialliset sähkölaitteet tulee korjauttaa. Kaikkien tarvittavien työvälineiden tulee olla asianmukaisia, käyttökunnossa ja turvallisuusseikat huomioitu.

1.13 Kotihoidon asiakasmaksut

Kotihoidon palvelut ovat maksullisia. Maksut määräytyvät asiakkaan saaman palveluajan, perusturvalautakunnan hyväksymän, voimassa olevan hinnaston ja asiakkaan tulojen perusteella. Säännöllisen kotihoidon kuukausimaksua määriteltäessä otetaan huomioon kaikki asiakkaan kuukausitulot. Tilapäisestä kotihoidosta peritään käyntimaksu. Kotihoidon tukipalvelut ovat maksullisia.

 

2. KOTIHOIDON KRITEERIT

Kotihoidon palveluiden piiriin voidaan ottaa asiakas, joka ei siis selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti ja jonka toimintakyky on selkeästi alentunut.  Asiakas tarvitsee apua mm. ruokailussa, peseytymisessä, WC-käynneissä, pukeutumisessa ja muussa perushoidossa sekä lääkehoidon toteuttamisessa.  Asiakas tarvitsee säännöllistä, pääasiassa päivittäistä tai viikoittaista erityistä ammattitaitoa vaativaa hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa joko lyhytaikaisesti tai pidempiaikaisesti. Kotihoito ohjaa asiakasta erilaisissa tukipalveluiden ja vaihtoehtoisten palveluiden saannissa ja tarvittaessa selvittää asiakkaan mahdollisuutta omarahoitteisiin lisäpalveluihin. Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai 
jonka haasteellinen käytös estää hoidon toteuttamisen tai aiheuttaa työturvallisuusriskin.

1. Sosiaalihuoltolakiin liittyvissä palvelutarpeen arviointitehtävissä asiakkaaseen otetaan yhteyttä vähintään seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta palvelutarpeen arvioimiseksi.  Kotiutumistilanteissa ja kiireellisissä tapauksissa hoidon tarve/palvelutarve arvioidaan viipymättä.

2. Asiakkaan kotiutuminen sairaalasta tai muusta laitoksesta kotihoitoon edellyttää uusissa asiakassuhteissa sekä myös tarvittaessa entisissä asiakassuhteissa kotiutuspalaverin järjestämistä ennen kotiutumista.

3. Kotihoidon tarpeen määrittämiseksi tehdään uusille asiakkaille kotikäynti, jolloin yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa/edunvalvojansa, palveluohjaajan ja/tai kotihoidon työntekijän/työntekijöiden kesken yhteistyössä tehdään toimintakyvyn arviointi sekä kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma hoidon toteuttamista varten.

4. Asiakkaan toimintakykyä mitataan RAVATAR- toimintakykymittarin ja tarvittaessa MMSE-testin avulla. Asiakkaan RAVA-indeksin tulee olla vähintään 1,5, tavoitteena 1.75 ja enintään 3.49. Asiakkaan Rava-indeksin ollessa yli 3.49, ratkaisee asiakkaan kokonaistilanne kotihoitoasiakkuuden. Toimintakyvyn arvioinnissa lisäksi käytetään ADL-Ikivihreät-toiminta kykymittaria hoitoisuutta ja hoitopaikkaa arvioitaessa.

5. Asiakkaan tulee pääsääntöisesti kyetä liikkumaan/siirtymään yhden avustamana apuvälineitä käyttäen ja hänen on kyettävä pääsääntöisesti syömään itsenäisesti.

6. Kotihoitoa voidaan järjestää erityisolosuhteiden perusteella, vaikka asiakkaan RAVA-indeksi on alle 1,5. Erityisolosuhteita ovat esim. tilanteet, joissa yksityisiä palveluja ei ole saatavilla, asiakkaan muistamattomuus (MMSE tai Cerad-testi), sairaanhoidolliset, mielenterveydelliset tai sosiaaliset perusteet tai puutteelliset asumisolosuhteet.

7. Kotiin annettavan palvelun kustannusten ei tule ylittää laitoshoidon tai yksityisen palveluntuottajan antaman palvelun kustannuksia. Käyntejä kotona voi olla enintään 4-5 x/vrk, joista yksi yökäynti tai enintään 70 h/kk. 

8. Satunnainen ja tilapäinen kodinhoito-apu ohjataan pääsääntöisesti yksityisille palvelutuottajille.

 

 



Yhteystiedot

 

Kermanrannantie 7 | 79700 Heinävesi | Puh. 040 1844 000 | Fax (017) 561 790 | kunta@heinavesi.fi